tiistai 12. maaliskuuta 2013

Patagonia, Torres del Paine



















Camping-alue. Me ostettiin heti telttapaikka, mutta kun ei pystytetty telttaa niin siinä vaiheessa kun oltais pystytetty, oli paikat jo loppu. Saatiin alennuksella paikka sit talon takaa hevosenscchaisen seasta jotka se mies heitteli lapiolla pois.




























Eli 15 päivä lähdettiin kahden kaverin kanssa Patagoniaan, joka on Chilessä etelämpänä. Mulla ei ollut yhtään järkeviä vaatteita sinne, paitsi jumppavaatteet ja vaelluskengät. Kävin perjantaina ennen lähtöä ostamassa lenkkarit ja takkia ja vähän lämpimämpää housua. Torstaina iltana olin vasta tajunnut kun pakkailin tavaroita että niin, munhan pitää pakata KAIKKI mun tavarat kun pitää muuttaa samalla. No, pakkasin kaiken ja vein kaverin (joka asui samassa talossa) huoneeseen mun kaikki tavarat ja siellä ne edelleen lojuu..
Perjantaina heräsin sitten kaameeseen päänsärkyyn, joka vaan paheni. Oli espanjankurssin vika päivä, ja oli syömistä ja olutta ja limsaa tarjolla. Lähin ajoissa kotiin ja vaikeroin loppupäivän. Olo paheni vielä kun oltiin matkalla lentokentälle. Nukuin koko lennon, lentokone oli epämukavin jossa oon ollut. Punta Arenaksen lentokentälle perille saavuttiin aamuyöstä, joten nukuttiin kylmällä lattialla aamuun asti. Aamulla oli parempi olo. Ja matka jatkui Punta Arenakseen, jossa hengailtiin ja ostettiin pipoa ja lapasta ja telttaa ja makuupussia- ja alustaa, siihen asti että mentiin Puerta Natalekseen ja hostelliin yöpymään. Aamulla oli bussi Torres del Paineen, kansallispuistoon vaeltamaan. Minä vaeltamassa, kyllä. En olis uskonut. Eka päivä olikin aika hirveä. Mäet oli järkyttäviä (tai siis se yks koko päivän kestävä ylämäki) ja olin järkyttävän hidas painavissa kengissäni. Mutta näkymät oli mahtavat, ja kyllä me (minäkin) lopulta päästiin perille ensimmäiseen yöpymispaikkaan. Jossa syötiin ja jatkettiin ilman reppuja matkaa johonkin näköalapaikalle.
Tässä vikassa kuvassa tosiaan matkalla sinne, ja matkaa oli about 15 min. enää ja tässä vaiheessa mä luovutin. Olin jäässä, vaatteet hiestä märkänä ja kaikkea muuta ku ilonen ja innostunut. Istuin hetken kivellä palelemassa tuulessa ja lähin yksin takasinpäin kävelemään, takasmenomatkakin oli pitempi kun muistin.
Illalla suihkuun, jossa ei ollut valoa eikä nähnyt yhtään mitään. Kaikilla muilla oli lamput, mutta eihän me oltu tajuttu. Vessassa ei myöskään ollut valoa. Ruokana koko matkalla meillä oli leipää, sipsiä, keksejä ja hedelmiä. Tulipas positiivisen kuulonen teksti taas, ei she mithään.

5 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Hei, mun blogissa olis sulle haaste! :)

    http://maailmanauraa.blogspot.fi/2013/03/haaste.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos! :) saa nähdä miten tulee tehtyä kun on aikamoinen kiirus muiden asioiden kanssa ja näitä samoja haasteita oon tainnut jo muutaman saada ja pari jo tehdäkin! :D

      Poista