keskiviikko 21. marraskuuta 2018

MELONTAA























Kyseinen melontareissu heinäkuussa oli niin mukava. Melottiin Päijänteellä ja säät osu ihan nappiin. Välillä kyllä mentiin sellasella vauhkolla eteenpäin ihan hullussa aallokossa, mutta kaiken kaikkiaan melominen sujui hyvin ja oli hauskaa. Tällanen melontareissu on nyt ollu Päijänteellä itellä parina kesänä putkeen ja ois ihana jatkaa tätä myös tulevina kesinä. Kanootilla melominen on niin nautinnollista ja jos on tyyni sää niin se eteneminen on niin rauhallista ja rauhottavaa. Välillä voi vaan jäädä lilluttelemaan varpaita veteen ja aika ajoin pysähtyä jollekin saarelle uimaan, keittämään kahvia ja pelaamaan korttia tai syömään. Siinä pääsee niin kesäfiilikseen, kun voi kalliolla köllötellä, auringonpaahteessa pelailla korttia ja pulahtaa veteen viilentymään.

Löydettiin myös niin täydelliset leiriytymispaikat ettei mitään rajaa. Rannoilla ja suoraan auringonlaskuun. Siinä sitten ilta-auringossa nauttien, ruokaa laittaen, uiden ja riippumattoillen.

Ai että. Kesä.

Tänään onneksi (vihdoin!!!) ikkunasta avautui kirkas taivas ja lähdin aamukävelylle ihanan selkeään ja kirpsakkaan säähän katsomaan auringonnousua. Puoliltapäivin kävin vanhojen työkavereiden kanssa lounaalla ja takas kävellessä oli pariin otteeseen pysähdyttävä aurinkoon päin nauttimaan siitä valosta. Mielikin oli tänään heti paljon pirteämpi ja ei voi muuta kuin toivoa, että tällainen sää jatkuisi ja pitäisi mielen virkeämpänä. Vielä kun saatais lunta maahan, niin voisi aloittaa joulufiilistelyn - mulle se ei meinaa mitenkään tulla ilman lunta!

maanantai 19. marraskuuta 2018

SUN AND SUMMER

Paluu kesämuistoihin harmaan marraskuun keskellä. Oon lähes joka aamu parin viikon ajan käynyt kävelyllä ulkona, mutta en oo nähnyt auringon kuin kerran. Sumuinen, sellainen gloomy, sää on kaunista mutta tää harmaus ilman aurinkoa ottaa aika koville kyllä. Itelläni vaikuttaa ihan super paljon mielentilaan ja oloon. Vaikuttaako muillakin? Tai vaikuttaako tosi paljon? Koska ite huomaan oikeesti ihan naurettavan ison eron itessäni, tuntuu hölmöltä, että ero on niin iso.

Kesä oli ihana! Tuli oltua tosi paljon ulkona ja nautittua lämmöstä. Nytkin haluaisin enemmän metsään, ulos retkelle/piknikille/etc. mutta aika vähän tulee perus kävelyiden lisäks sitä tehtyä jos en oo porukoilla Lahessa ja sienimetsässä siellä. En tunne täällä Helsingissä paikkoja niin hyvin niin ei sit vaan tuu otettua ja lähettyä metsään harhailemaan.

Huomaan, että en oo päivittänyt blogia kun vuoden aikana joku pari kertaa, kun oon ollut töistä saikulla kotona niin on ollut aikaa istuksia koneella. Nyt mulla ei harmi kyllä ole töitä, joten sain taas tänkin sivuston avattua pitkästä aikaa! Sain muokattua kesällä otetut kuvatkin, kamera tosin oli mukana ihan naurettavan vähän kesänkään aikana kun aavistelin, että ne jää sitten niin pitkäksi aikaa muokkaamatta roikkumaan koneelle. Olis myös ihana lähteä kuvailemaan ulos, mutta haluaisin ennemmin harjotella ottamaan kuvia, joissa on ihmisiä, ja muut ihmiset nyt sattuu olemaan kiireisempiä päivällä töissä ollessaan - tietysti.

Tulipas tekstistäkin varsin "gloomy". Harmautta kaikkialla siis! Tältä viikolta odotan kuitenkin aurinkoa, sillä sitä on luvattu vähän viilenevän sään kanssa.
















torstai 5. heinäkuuta 2018

TORCAL DE ANTEQUERA

Maanantai aamuna piti herätä neljältä, koska jostain syystä olin ostanut itelleni tosi aikaset lennot, vaikka tiesin, että Fuengirolassa kaveri olisi töissä kun saavun sinne. Barcelonassa syötiin aamiainen ja kaveri heräsi aamulla vapaapäivänään mun kanssa samaan aikaan, ja laittoi mulle eväät valmiiksi ja saattoi mut vielä bussiasemallekin ja odotteli sielä mun kanssa joku puoli tuntia, kun siellä olikin hullu jono jo siihen aikaan. Barcelonassa oli aivan ihanaa ja hitto miten ihania ystäviä!

Noo, lentohan ei sitten lähtenytkään silloin kun piti, kun koneessa oli jotain vikaa niin pääsin pari tuntia myöhässä vasta Fuengirolaan kun alunperin oli tarkoitus. Kun kaveri pääsi duunista, niin lähdettiin käymään Torcal de Antequeressa, jossa on tuollaiset upeat kivimuodostelmat, joka on aiemmin ollut merenpohjaa. Yritettiin suunnistaa sinne iphonen kartan mukaan, joka oli loppujen lopuksi ihan surkea ja kiertelyn ja eksymisen jälkeen päätettiin vihdoin mennä niiden parin pienen kyltin mukaan, jotka reitin varrella nähtiin ja sitä kautta päästiin lopulta perille. Matkaan meni jonkin verran kauemmin, kun mitä olisi suoraa reittiä mennyt, koska matkaa Fuengirolasta sinne on noin tunti. Käveltiin tuolla aika pikaisesti, olisi hieno varmasti ottaa ihan reitti ja kävellä se läpi.





Muina päivinä kiertelin itse Fuengirolassa, Málagassa ja Mijas Pueblossa. Alla muutama kuva Setenil de las Bodegas nimisestä paikasta, jossa käytiin yksi päivä. Siellä osa rakennuksista on rakennettu kallionkielekkeiden alle. Kaupunki oli sinä päivänä tosi tyhjä ja lähes kaikki paikat oli kiinni. Yritettiin etsiä ruokaa, mutta ravintolat ei olleet vielä auki. Saatiin sitten yhdestä paikasta lautasellinen payoyo juustoa, joka ahmittiin nälkään. Herkullista oli, mutta olis toki ehkä rauhassa nauttimiseen parempi kuin nälkään syömiseen :D




Lähtöpäivänä menin aika rannassa sijaitsevaan kahvilaan, Café Nomadiin, jossa söin aamiaista merinäköalalla. Aamiaisen jälkeen siirryin rannalle makoilemaan ja kävin uimassa. Kerkesin kävelemään takaisin kämpälle, jossa menin vielä taloyhtiön altaalle uimaan, ennen kuin pakkailin loppuun ennen lähtöä takaisin Suomeen ja ihanaan Suomen kesään! Onkohan ikinä käynyt niin, että saapuis lomalta Suomeen yöllä ja täällä on meneillään ihan lämmin kesäyö? Ihanaa!